Antero Polso

Marianpäivänä 24.3.2019 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa vietettiin Kristillisen Taideseuran 100-vuotisjuhlaa ja julkaistiin juhlakirja.

Kristillinen Taideseura ry perustettiin sata vuotta sitten tammikuussa 1919 tuomaan kirkkoihin ja seurakunnan tiloihin taidetta ja kasvattamaan kansan ”taideaistia”. Sen tehtäväksi määriteltiin myös kristinuskon ja taiteen välisen suhteen etsiminen. Kysyttiin, sopiko taide kristitylle ja toisinpäin: sopiko kristillisyys taiteilijalle. Nuoren valtion yhdistysrekisterissä tuoreen yhdistyksen numeroksi tuli 1.

Kristillinen Taideseura syntyi Helsingissä, mutta laajeni jäsenyhdistyksinä ja kerhoina eri puolille Suomea. Kukaan perustajista ei alkuaikoina, kansalaissodan repimässä maassa, voinut uskoa, miten nopeasti Kristillisen Taideseuran aate leviäisi.

Jo helmikuussa 1919 Kristillisen Taideseuran puheenjohtaja Hilja Haahti teki esitelmämatkat Jyväskylään ja Viipuriin. Vuonna 1920 pidettiin kaikkiaan 58 esitelmää, joista suurin osa suuntautui maaseudulle. Kuuluisana kirjailijana ja professorin rouvana Hilja Haahdella oli mahdollisuus osallistua myös erilaisiin edustustilaisuuksiin, joissa hänelle oli luontevaa rekrytoida uusia jäseniä. Kaksi vuotta toiminnan alkamisesta jäseniä oli 900.

Kristillisen Taideseuran ansiona voidaan pitää alkuvuosikymmenien ahkeraa työtä kirkkojen ja hautausmaiden kaunistamiseksi. Vähitellen nämä tehtävät jäivät seurakuntien vastuulle, samoin erilaiset taidepäivät ja materiaalintuotanto.

Kristillinen Taideseura toimi ja toimii edelleen ”kristinuskon hengessä” niin kuin sen tehtävä sata vuotta sitten määriteltiin. Seura jakaa muun muassa apurahoja taiteilijoille. Siitä huolehtii 2012 perustettu Kristillinen taidesäätiö. Vuodesta 1976 alkaen seura on julkaissut omaa Ars Magna -lehteä.

Hilja Haahden vaatimus siitä, että ”kristityt on saatava käsittämään velvollisuutensa taidetta kohtaan, taiteilijat velvollisuutensa itseään, lähimmäisiään ja Jumalaa kohtaan”, on toteutunut. Kuluva aika haastaa Kristillisen Taideseuran jäseniä uudenlaisiin tehtäviin.

Juhlan kunniaksi on koottu kirja Ikkunasta näkee ulos ja sisälle. Taiteen polkuja 1919–2019, jossa musiikki, tanssi, kuvataide, teatteri, runous, elokuva, käsityötaide, taideteollisuus, arkkitehtuuri ja mitä moninaisimmat taiteen ilmaisun muodot saavat puhutella nykylukijaa.

Kirjoittajat ovat tieteen ja taiteen tuntijoita. Heidän artikkelinsa valottavat kristillisyyden asemaa taiteessa, kulttuurissa ja yhteiskunnassa.

Juhlassa kantaesitettiin Prima intenzione – luovuuden esiin purkautuminen tässä ajassa. Pieni kantaatti baritonille, kuorolle ja jousille. Kantaatin on säveltänyt Kari Tikka, solistina Esa Ruuttunen. Teksti on säveltäjän.